rumpu
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (musiikki) rummuttamalla soitettava lyömäsoitin
- (tekniikka) koneissa ja laitteissa yms. käytettävä sylinterimäinen, usein pyörivä, rakennekomponentti
- pesukoneen rumpu
- Rumpu siirtää musteen kasetista paperille.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrumpu/, [ˈrʷumpu]
- tavutus: rum‧pu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rumpu | rummut |
| genetiivi | rummun | rumpujen |
| partitiivi | rumpua | rumpuja |
| akkusatiivi | rumpu; rummun |
rummut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rummussa | rummuissa |
| elatiivi | rummusta | rummuista |
| illatiivi | rumpuun | rumpuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rummulla | rummuilla |
| ablatiivi | rummulta | rummuilta |
| allatiivi | rummulle | rummuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rumpuna | rumpuina |
| translatiivi | rummuksi | rummuiksi |
| abessiivi | rummutta | rummuitta |
| instruktiivi | – | rummuin |
| komitatiivi | – | rumpuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rummu- | |
| vahva vartalo | rumpu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsista, vrt. trumba, trumma yms.[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
bassorumpu, bongorumpu, hankausrumpu, isorumpu, jarrurumpu, kuivausrumpu, maantierumpu, mainosrumpu, noitarumpu, patarumpu, pikkurumpu, rummunpärinä, rumpujarru, rumpukalvo, rumpukapula, rumpukone, rumpukuivuri, rumpulipas, rumpupalikka, rumpupedali, rumpupesukone, rumpusatsi, rumpusetti, rumpusoolo, rumputuli, siltarumpu, tierumpu, viidakkorumpu, virvelirumpu
Aiheesta muualla muokkaa
- rumpu Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4173 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.