salliva
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
salliva
- sellainen, joka sallii
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑlːiʋɑ/
- tavutus: sal‧li‧va
Etymologia muokkaa
- 1. partisiippi verbistä sallia akt.
Liittyvät sanat muokkaa
Verbi muokkaa
salliva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sallia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | salliva | sallivat |
| genetiivi | sallivan | sallivien (sallivain) |
| partitiivi | sallivaa | sallivia |
| akkusatiivi | salliva; sallivan | sallivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sallivassa | sallivissa |
| elatiivi | sallivasta | sallivista |
| illatiivi | sallivaan | salliviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sallivalla | sallivilla |
| ablatiivi | sallivalta | sallivilta |
| allatiivi | sallivalle | salliville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sallivana | sallivina |
| translatiivi | sallivaksi | salliviksi |
| abessiivi | sallivatta | sallivitta |
| instruktiivi | – | sallivin |
| komitatiivi | – | sallivine |
Aiheesta muualla muokkaa
- salliva Kielitoimiston sanakirjassa