selvä
 |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
selvä (10) (komparatiivi selvempi, superlatiivi selvin) (taivutus[luo])
- helposti erottuva, helposti havaittava, helposti tunnistettava
- Tuohan on selvä hömötiainen.
- Nuo ovat selvät suden jäljet.
- täsmällinen, helppotajuinen, ymmärrettävä
- Sain selvät ohjeet.
- ilmeinen, kiistaton
- Siinä on selvä ero.
- helposti nähtävä, havaittava tai erottuva
- sellainen, joka ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena, joka on selvin päin
- ratkennut, selvinnyt, selkiytynyt; ymmärretty
- Onko asia nyt selvä?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈselʋæ/, [ˈse̞lʋæ]
- tavutus: sel‧vä
Huomautukset muokkaa
Asioiden epäselvyyden puuttumisesta kielenhuollollinen suositus on sana selvä sanan selkeä sijasta. Sen paremmuutta sanavalintana tähdentää se, että siitä on mahdollista muodostaa vastakohta epäselvä sekä erilaisia korostusmuotoja kuten ilmiselvä, itsestäänselvä ja päivänselvä, joita sanasta selkeä ei pysty vastaavasti muodostamaan.
Käännökset muokkaa
2. loppuun käsitelty
|
4. helposti nähtävä
|
Liittyvät sanat muokkaa
- raitis
- selkeä
- selkiintyä
- selkiytyä
- selventäminen
- selvin päin
- selvitä
- selviäminen
- selvinneenä
- selvinnyt
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: selvästi
- substantiivit: selvyys
- verbit: selventyä, selventyä, selventää, selvetä, selvitellä, selvittää, selvätä
Yhdyssanat muokkaa
ilmiselvä, päivänselvä, selväkieli, vesiselvä
Interjektio muokkaa
selvä
- ilmaisee suostumusta tai ymmärtämistä
- Selvä! Tehdään niin.
Käännökset muokkaa
1. interjektio, joka ilmaisee suostumusta tai ymmärtämistä
|
Idiomit muokkaa
- Selvä kuin pläkki
- ottaa selvää
- tehdä selvää
- (arkikieltä) tuhota, tehdä selvää jälkeä
- (arkikieltä) tappaa
- saada selville
- keksiä, selvittää
Aiheesta muualla muokkaa
- selvä Kielitoimiston sanakirjassa