Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sigma (9)[1]

  1. Kreikkalaisten aakkosten 18. kirjain. Vastaava symboli Σ tai σ.
    Muinaiskrikan kirjaimistossa sigma oli 20. kirjain digamman ja kopan takia.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsigmɑ/
  • tavutus: sig‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sigma sigmat
genetiivi sigman sigmojen
(sigmain)
partitiivi sigmaa sigmoja
akkusatiivi sigma;
sigman
sigmat
sisäpaikallissijat
inessiivi sigmassa sigmoissa
elatiivi sigmasta sigmoista
illatiivi sigmaan sigmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sigmalla sigmoilla
ablatiivi sigmalta sigmoilta
allatiivi sigmalle sigmoille
muut sijamuodot
essiivi sigmana sigmoina
translatiivi sigmaksi sigmoiksi
abessiivi sigmatta sigmoitta
instruktiivi sigmoin
komitatiivi sigmoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sigma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

sigmasuoli

Aiheesta muualla muokkaa

  • sigma Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

sigma (monikko sigmas)

  1. sigma

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9