Wikipedia
Katso artikkeli Sima Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Sima
 
Sima

Substantiivi muokkaa

sima (9)

  1. sokerista, perinteisesti hunajasta käymisellä valmistettu juoma; Suomessa erityisesti vapun aikaan fariinisokerista ja siirapista valmistettu ja sitruunalla ja rusinoilla maustettu juoma.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsimɑ/, [ˈsimɑ̝]
  • tavutus: si‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sima simat
genetiivi siman simojen
(simain)
partitiivi simaa simoja
akkusatiivi sima;
siman
simat
sisäpaikallissijat
inessiivi simassa simoissa
elatiivi simasta simoista
illatiivi simaan simoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi simalla simoilla
ablatiivi simalta simoilta
allatiivi simalle simoille
muut sijamuodot
essiivi simana simoina
translatiivi simaksi simoiksi
abessiivi simatta simoitta
instruktiivi simoin
komitatiivi simoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sima-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kotisima, simapullo, vappusima

Aiheesta muualla muokkaa

  • sima Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

Katso artikkeli Sima (geologia) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

sima

  1. (geologia) maankuoren sisin kehä

Etymologia muokkaa

lainasana < vieraskielisten piidioksidia (silica) ja magnesiumoksidia tarkoittavien sanojen alkukirjaimista

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa

Substantiivi muokkaa

Katso artikkeli Sima (arkkitehtuuri) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

sima

  1. (arkkitehtuuri) klassisen katon räystäslista

Käännökset muokkaa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

sima f.

  1. kuilu

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

sima

  1. sima

Taivutus muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa