Wikipedia
Katso artikkeli Sotaherra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sotaherra (9)

  1. vallanpitäjä, jonka valta pohjautuu yksinomaan voimaan ilman legitimiteettiä, etenkin valtiossa jossa keskusvalta on heikko tai sitä ei ole
  2. (leikkimielinen) korkea-arvoinen upseeri

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsot̪ɑˌherːɑ/
  • tavutus: so‧ta‧her‧ra

Etymologia muokkaa

  • yhdyssana sanoista sota ja herra
  • ensimmäinen merkitys käännöslaina englannin termistä warlord

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa