Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tartutus (39)

  1. tartuttaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑrt̪ut̪us/
  • tavutus: tar‧tu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tartutus tartutukset
genetiivi tartutuksen tartutusten
tartutuksien
partitiivi tartutusta tartutuksia
akkusatiivi tartutus;
tartutuksen
tartutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tartutuksessa tartutuksissa
elatiivi tartutuksesta tartutuksista
illatiivi tartutukseen tartutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tartutuksella tartutuksilla
ablatiivi tartutukselta tartutuksilta
allatiivi tartutukselle tartutuksille
muut sijamuodot
essiivi tartutuksena tartutuksina
translatiivi tartutukseksi tartutuksiksi
abessiivi tartutuksetta tartutuksitta
instruktiivi tartutuksin
komitatiivi tartutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tartutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tartutus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä tartuttaa (tartut- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa