Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tein (33-D)

  1. laite, jolla tehdään jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪e.in/ tai /ˈt̪ei̯n/
  • tavutus: te‧in / tein

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tein tekimet
genetiivi tekimen tekimien
teinten
partitiivi teintä tekimiä
akkusatiivi tein;
tekimen
tekimet
sisäpaikallissijat
inessiivi tekimessä tekimissä
elatiivi tekimestä tekimistä
illatiivi tekimeen tekimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tekimellä tekimillä
ablatiivi tekimeltä tekimiltä
allatiivi tekimelle tekimille
muut sijamuodot
essiivi tekimenä
(teinnä)
tekiminä
translatiivi tekimeksi tekimiksi
abessiivi tekimettä tekimittä
instruktiivi tekimin
komitatiivi tekimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tekime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tein-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

tein

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta tie
    yksin tein
  2. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta tee

Verbi muokkaa

tein

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä tehdä

Ääntäminen muokkaa

Alasaksa muokkaa

Numeraali muokkaa

tein

  1. (kardinaaliluku) kymmenen

Turkki muokkaa

Substantiivi muokkaa

tein

  1. teiini

Unkari muokkaa

Substantiivi muokkaa

tein

  1. teiini