Wikipedia
Katso artikkeli Terminatiivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

terminatiivi (5)

  1. (kielitiede) paikallissijamuoto, jolla ilmaistaan liikettä johonkin pisteeseen saakka
    Viron sanan sõda 'sota' yksikön terminatiivi on sõjani.
    (viro) Põld ulatus metsani.
    Pelto ulottui metsään saakka.
    (viro) Meil on temast kõrini!
    Olemme saaneet hänestä tarpeeksemme! (Olemme kurkkuamme myöten täynnä häntä!)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terminatiivi terminatiivit
genetiivi terminatiivin terminatiivien
(terminatiivein)
partitiivi terminatiivia terminatiiveja
akkusatiivi terminatiivi;
terminatiivin
terminatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi terminatiivissa terminatiiveissa
elatiivi terminatiivista terminatiiveista
illatiivi terminatiiviin terminatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi terminatiivilla terminatiiveilla
ablatiivi terminatiivilta terminatiiveilta
allatiivi terminatiiville terminatiiveille
muut sijamuodot
essiivi terminatiivina terminatiiveina
translatiivi terminatiiviksi terminatiiveiksi
abessiivi terminatiivitta terminatiiveitta
instruktiivi terminatiivein
komitatiivi terminatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo terminatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa