Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tohtori (6)

Katso artikkeli Tohtori Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. korkein akateeminen oppiarvo, joka myönnetään henkilölle, joka on suorittanut itsenäistä tieteellistä tutkimusta ja puolustanut väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. Ansioituneelle henkilölle voidaan ilman akateemisia meriittejä myöntää myös kunniatohtorin arvo.
    Väiteltyään tohtoriksi hän siirtyi liike-elämän palvelukseen.
  2. henkilö, joka on suorittanut tohtorintutkinnon eli väitellyt tohtoriksi
  3. (arkikieltä) lääkäri (myös ilman akateemista oppiarvoa)
    Tohtori määräsi vain särkylääkettä ja käski levätä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪oht̪ori/
  • tavutus: toh‧to‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tohtori tohtorit
genetiivi tohtorin tohtorien
tohtoreiden
tohtoreitten
partitiivi tohtoria tohtoreita
tohtoreja
akkusatiivi tohtori;
tohtorin
tohtorit
sisäpaikallissijat
inessiivi tohtorissa tohtoreissa
elatiivi tohtorista tohtoreista
illatiivi tohtoriin tohtoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tohtorilla tohtoreilla
ablatiivi tohtorilta tohtoreilta
allatiivi tohtorille tohtoreille
muut sijamuodot
essiivi tohtorina tohtoreina
translatiivi tohtoriksi tohtoreiksi
abessiivi tohtoritta tohtoreitta
instruktiivi tohtorein
komitatiivi tohtoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tohtori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
  • [2] tohtorintutkinnon suorittanut henkilö: (vanhahtava) tohtorismies
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

konitohtori, kunniatohtori, noitatohtori, priimustohtori, riemutohtori, tohtorinarvo, tohtorinhattu, tohtorinkaronkka, tohtorinkukka, tohtorinmiekka, tohtorintutkinto, tohtorinväitös, tohtoripromootio, tutkijatohtori

Aiheesta muualla muokkaa

  • tohtori Kielitoimiston sanakirjassa

{{Luokka:Suomen kielen koulutus]]