tuomari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tuomari (6)
- henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa; tuomioistuimen jäsen
- (urheilu) erotuomari
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪uo̯mɑri/
- tavutus: tuo‧ma‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuomari | tuomarit |
| genetiivi | tuomarin | tuomarien tuomareiden tuomareitten |
| partitiivi | tuomaria | tuomareita tuomareja |
| akkusatiivi | tuomari; tuomarin |
tuomarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuomarissa | tuomareissa |
| elatiivi | tuomarista | tuomareista |
| illatiivi | tuomariin | tuomareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuomarilla | tuomareilla |
| ablatiivi | tuomarilta | tuomareilta |
| allatiivi | tuomarille | tuomareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuomarina | tuomareina |
| translatiivi | tuomariksi | tuomareiksi |
| abessiivi | tuomaritta | tuomareitta |
| instruktiivi | – | tuomarein |
| komitatiivi | – | tuomareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuomari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta domare
Käännökset muokkaa
1. henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: tuomaristo, varatuomari
- verbit: tuomaroida
Yhdyssanat muokkaa
ammattituomari, arvostelutuomari, erotuomari, herastuomari, hyppytuomari, kehätuomari, kihlakunnantuomari, kiinteistötuomari, käräjätuomari, linjatuomari, maalituomari, maallikkotuomari, makutuomari, mattotuomari, mediatuomari, palkintotuomari, pelituomari, pesätuomari, pistetuomari, päätuomari, ratatuomari, rauhantuomari, sotatuomari, tapaintuomari, tuomarihäviö, tuomarikunta, tuomarinjäävi, tuomarinohjeet, tuomarintoimi, tuomarinvala, tuomarinvirka, tuomaripallo, tuomaripeli, tuomaripiste, tuomaritappio, tuomaritorni, tuomarivirhe, tuomariääni, varatuomari, virkatuomari, ylituomari