turhuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
turhuus (40)
- se, että on turha
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪urhuːs/
- tavutus: tur‧huus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turhuus | turhuudet |
| genetiivi | turhuuden | turhuuksien |
| partitiivi | turhuutta | turhuuksia |
| akkusatiivi | turhuus; turhuuden |
turhuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turhuudessa | turhuuksissa |
| elatiivi | turhuudesta | turhuuksista |
| illatiivi | turhuuteen | turhuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turhuudella | turhuuksilla |
| ablatiivi | turhuudelta | turhuuksilta |
| allatiivi | turhuudelle | turhuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turhuutena | turhuuksina |
| translatiivi | turhuudeksi | turhuuksiksi |
| abessiivi | turhuudetta | turhuuksitta |
| instruktiivi | – | turhuuksin |
| komitatiivi | – | turhuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | turhuude- | |
| vahva vartalo | turhuute- | |
| konsonantti- vartalo |
turhuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan turha vartalosta turh- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on turha
|
Aiheesta muualla muokkaa
- turhuus Kielitoimiston sanakirjassa