Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tyhjyys (40)

  1. kaiken puuttuminen jostakin; tyhjä tila, olotila tai tunne

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪yhjyːs/
  • tavutus: tyh‧jyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyhjyys tyhjyydet
genetiivi tyhjyyden tyhjyyksien
partitiivi tyhjyyttä tyhjyyksiä
akkusatiivi tyhjyys;
tyhjyyden
tyhjyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi tyhjyydessä tyhjyyksissä
elatiivi tyhjyydestä tyhjyyksistä
illatiivi tyhjyyteen tyhjyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyhjyydellä tyhjyyksillä
ablatiivi tyhjyydeltä tyhjyyksiltä
allatiivi tyhjyydelle tyhjyyksille
muut sijamuodot
essiivi tyhjyytenä tyhjyyksinä
translatiivi tyhjyydeksi tyhjyyksiksi
abessiivi tyhjyydettä tyhjyyksittä
instruktiivi tyhjyyksin
komitatiivi tyhjyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tyhjyyde-
vahva vartalo tyhjyyte-
konsonantti-
vartalo
tyhjyyt-

Etymologia muokkaa

tyhjä + -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • tyhjyys Kielitoimiston sanakirjassa