Wikipedia
Katso artikkeli Uhka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uhka (10-D)

  1. todettavissa oleva jonkun tai jonkin tuoma pelko tai pelättävissä olevan vaaran tuntemus tai todellinen vaara

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuhkɑ/
  • tavutus: uh‧ka

Taivutus muokkaa

Etymologia muokkaa

  • Deskriptiivinen sana. vrt. uhkea, uhku, uho. Sanueen takana on alkumerkitys ’nousta, kohota’.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hyökkäysuhka, sodanuhka, uhanalainen, uhka-arvio, uhkakerroin, uhkakuva, uhkapeli, uhkapeluri, uhkarohkea, uhkarohkeus, uhkasakko, uhkavaatimus, uhkayritys

Anagrammit muokkaa

haku, kuha

Aiheesta muualla muokkaa

  • uhka Kielitoimiston sanakirjassa
  • uhka Tieteen termipankissa
  • uhka Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. svv