Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uloskäynti

  1. kulkureitin kohta, paikka, josta mennään ulos rakennuksesta tai alueelta; esim. ovi tai oviaukko
    Sankassa savussa ja kaaoksessa monet erehtyivät pitämään wc-tilojen ovea uloskäyntinä. (iltalehti.fi)
  2. uloskulun tapahtuma
    Kerrostalon vilkas uloskäynti ajoittuu muutamaan aamun tuntiin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈulosˌkæy̯nt̪i/
  • tavutus: u‧los‧käyn‧ti

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista ulos ja käynti

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hätäuloskäynti, uloskäyntiovi, varauloskäynti

Aiheesta muualla muokkaa