Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uudistus (39)

  1. se, kun jotain uudistetaan, uudistaminen; uudistamisen lopputulos
    Ajokorttiuudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.
    peruskoulu-uudistus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuːdist̪us/
  • tavutus: uu‧dis‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uudistus uudistukset
genetiivi uudistuksen uudistusten
uudistuksien
partitiivi uudistusta uudistuksia
akkusatiivi uudistus;
uudistuksen
uudistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi uudistuksessa uudistuksissa
elatiivi uudistuksesta uudistuksista
illatiivi uudistukseen uudistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uudistuksella uudistuksilla
ablatiivi uudistukselta uudistuksilta
allatiivi uudistukselle uudistuksille
muut sijamuodot
essiivi uudistuksena uudistuksina
translatiivi uudistukseksi uudistuksiksi
abessiivi uudistuksetta uudistuksitta
instruktiivi uudistuksin
komitatiivi uudistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uudistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
uudistus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hallinnonuudistus, koulunuudistus, koulu-uudistus, kuntauudistus, maauudistus, metsänuudistus, rahanuudistus, rahauudistus, tutkinnonuudistus, uudistusala, uudistushakkuu, uudistusliike, uudistusmielinen, uudistusohjelma, uudistustyö, verouudistus

Aiheesta muualla muokkaa