Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaadin (33-F)

  1. täysikasvuinen naaraspuolinen poro tai peura

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑːdin/
  • tavutus: vaa‧din

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaadin vaatimet
genetiivi vaatimen vaatimien
vaadinten
partitiivi vaadinta vaatimia
akkusatiivi vaadin;
vaatimen
vaatimet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaatimessa vaatimissa
elatiivi vaatimesta vaatimista
illatiivi vaatimeen vaatimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaatimella vaatimilla
ablatiivi vaatimelta vaatimilta
allatiivi vaatimelle vaatimille
muut sijamuodot
essiivi vaatimena
(vaadinna)
vaatimina
translatiivi vaatimeksi vaatimiksi
abessiivi vaatimetta vaatimitta
instruktiivi vaatimin
komitatiivi vaatimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaatime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vaadin-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

peuranvaadin

Aiheesta muualla muokkaa

  • vaadin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

vaadin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vaatia
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vaatia