Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vartio (3)

  1. vartiointia suorittava joukko tai henkilö
  2. vartiointia suorittavan sijoituspaikka
  3. yhden tai useamman hengen muodostama partio
  4. partiotoiminnassa tiettyyn ikäkauteen liittyvä toimintaryhmä, jossa on yleensä 4–8 jäsentä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrt̪io/
  • tavutus: var‧ti‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vartio vartiot
genetiivi vartion vartioiden
vartioitten
partitiivi vartiota vartioita
akkusatiivi vartio;
vartion
vartiot
sisäpaikallissijat
inessiivi vartiossa vartioissa
elatiivi vartiosta vartioista
illatiivi vartioon vartioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vartiolla vartioilla
ablatiivi vartiolta vartioilta
allatiivi vartiolle vartioille
muut sijamuodot
essiivi vartiona vartioina
translatiivi vartioksi vartioiksi
abessiivi vartiotta vartioitta
instruktiivi vartioin
komitatiivi vartioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vartio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aamuvartio, etuvartio, henkivartio, lakkovartio, lippuvartio, parivartio, poliisivartio, päävartio, vartioalus, vartioasema, vartiokierros, vartiokoira, vartiokoju, vartiolaiva, vartiomies, vartionvaihto, vartiopaikka, vartiopalvelus, vartioparaati, vartiopäällikkö, vartiosotilas, vartiotehtävä, vartiotorni, vartiotupa, vartiovene, vartiovuoro

Aiheesta muualla muokkaa

  • vartio Kielitoimiston sanakirjassa