Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vauveli (6)

  1. hellittelymuoto sanasta vauva

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑu̯ʋeli/
  • tavutus: vau‧ve‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vauveli vauvelit
genetiivi vauvelin vauvelien
vauveleiden
vauveleitten
partitiivi vauvelia vauveleita
vauveleja
akkusatiivi vauveli;
vauvelin
vauvelit
sisäpaikallissijat
inessiivi vauvelissa vauveleissa
elatiivi vauvelista vauveleista
illatiivi vauveliin vauveleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vauvelilla vauveleilla
ablatiivi vauvelilta vauveleilta
allatiivi vauvelille vauveleille
muut sijamuodot
essiivi vauvelina vauveleina
translatiivi vauveliksi vauveleiksi
abessiivi vauvelitta vauveleitta
instruktiivi vauvelein
komitatiivi vauveleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vauveli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa