Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

veljes (39)

  1. yksi veljeksistä, veljesten jäsen suhteessa toisiin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋeljes/
  • tavutus: vel‧jes

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veljes veljekset
genetiivi veljeksen veljesten
veljeksien
partitiivi veljestä veljeksiä
akkusatiivi veljes;
veljeksen
veljekset
sisäpaikallissijat
inessiivi veljeksessä veljeksissä
elatiivi veljeksestä veljeksistä
illatiivi veljekseen veljeksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi veljeksellä veljeksillä
ablatiivi veljekseltä veljeksiltä
allatiivi veljekselle veljeksille
muut sijamuodot
essiivi veljeksenä veljeksinä
translatiivi veljekseksi veljeksiksi
abessiivi veljeksettä veljeksittä
instruktiivi veljeksin
komitatiivi veljeksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo veljekse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
veljes-

Huomautukset muokkaa

  • Sanaa käytetään yleensä monikossa. Yksikkömuotoa käytetään lähinnä yhdyssanoissa.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

veljesjärjestö, veljeskansa, veljeskunta, veljesliitto, veljespuolue, veljessarja, veljessota

Substantiivi muokkaa

veljes

  1. (runollinen, puhekielinen) veljesi (veli + omistusliite -si)