Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

vilkuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. tehdä tervehtiäkseen, hyvästelläkseen tms. ele, jossa nostetaan käsi tai kädet ylös, suoristetaan sormet, paljastetaan kämmen eteenpäin toista ihmistä kohti ja heilutetaan kättä sivuttaissuunnassa edestakaisin
    En ehtinyt vilkuttaa hänelle hyvästejä.
  2. vilkkua; välkyttää
    Liikennevalot vilkuttavat keltaista silloin, kun ne eivät ole toiminnassa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋilkut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: vil‧kut‧taa

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa