vuohi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vuohi (24)
- onttosarvinen sorkkaeläin (Caprinae), jonka uroksilla on tyypillisesti suuret sarvet
- Maailmassa vuohilajeja on runsaasti.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋuo̯hi/
- tavutus: vuo‧hi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuohi | vuohet |
genetiivi | vuohen | vuohien vuohten |
partitiivi | vuohta | vuohia |
akkusatiivi | vuohi; vuohen |
vuohet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuohessa | vuohissa |
elatiivi | vuohesta | vuohista |
illatiivi | vuoheen | vuohiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuohella | vuohilla |
ablatiivi | vuohelta | vuohilta |
allatiivi | vuohelle | vuohille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuohena (vuohna) |
vuohina |
translatiivi | vuoheksi | vuohiksi |
abessiivi | vuohetta | vuohitta |
instruktiivi | – | vuohin |
komitatiivi | – | vuohine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuohe- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vuoh- |
Etymologia muokkaa
balttilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. onttosarvinen sorkkaeläin (Caprinae)
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: vuohikas
Yhdyssanat muokkaa
angoravuohi, kašmirvuohi, taivaanvuohi, vuohenjuusto, vuohenmaito, vuohennahka, vuohennokka, vuohennussija, vuohenputki, vuohenvilla, vuohilauma, vuohipukki
Alakäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vuohi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Delaporte's Nauruan Dictionary, trussel.com (englanniksi)