Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vuotaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta vuota

Verbi muokkaa

vuotaa (55-F) (taivutus)

  1. valua nestettä (jostakin läpi); (kuvaannollisesti) päästää läpi
    Katto vuotaa.
    Veneen pohja vuotaa.
    Nenä vuotaa verta.
    Puolustus vuotaa pahasti.
  2. (kuvaannollisesti) välittää salaista tietoa toiselle osapuolelle
    Vuosit väärää tietoa meille!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋuo̯t̪ɑːˣ/
  • tavutus: vuo‧taa

Huomautukset muokkaa

  • Verbin taivutustyyppi vaihtelee lähteittäin:
Joukahainen → soutaa (KOTUS 55, NSK 4)
KOTUS → muistaa (KOTUS 53, NSK 2), (harvoin) huutaa (KOTUS 54, NSK 3)
NSK → soutaa (KOTUS 55, NSK 4)

Etymologia muokkaa

Johdos ikivanhasta ’virtaa’ merkitsevästä sanasta vuo.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

vuotava, ylitsevuotava

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • vuotaa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004