Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

yllättävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä yllättää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yllättävä yllättävät
genetiivi yllättävän yllättävien
(yllättäväin)
partitiivi yllättävää yllättäviä
akkusatiivi yllättävä; yllättävän yllättävät
sisäpaikallissijat
inessiivi yllättävässä yllättävissä
elatiivi yllättävästä yllättävistä
illatiivi yllättävään yllättäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi yllättävällä yllättävillä
ablatiivi yllättävältä yllättäviltä
allatiivi yllättävälle yllättäville
muut sijamuodot
essiivi yllättävänä yllättävinä
translatiivi yllättäväksi yllättäviksi
abessiivi yllättävättä yllättävittä
instruktiivi yllättävin
komitatiivi yllättävine

Aiheesta muualla muokkaa