Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kuule

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kuulla
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kuulla
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kuulla

Aiheesta muualla muokkaa

  • Artikkelit 74, 953 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Joruba muokkaa

Interjektio muokkaa

kúulé

  1. vierailulle saavuttaessa tervetulotoivotukseen vastaukseksi esitettävä tervehdys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /kúūlé/
Tavutus muokkaa
  • tavutus: kúū‧lé

Huomautukset muokkaa

  • Kohtelias puhuttelu edellyttää pronominin käyttöä välittömästi sanan edellä.

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuule

  1. (taivutusmuoto) yksikön allatiivimuoto sanasta kuu

Substantiivi muokkaa

kuule

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta kuul