râmă

Katso myös: rama, råma

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unei râme
määräinen	râmei
monikko	unor râme
määräinen	râmelor

râmă f. (määräinen: râma, monikko: râme, määräinen: râmele)

1. kastemato

Etymologia

• verbistä râma