abakus
Katso myös: abaküs |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
abakus (39)
- (arkkitehtuuri) pylvään kapiteelin ja palkiston väliin sijoitettu sileä nelikulmainen laatta
- kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä laskutaulu tai pelilauta; helmitaulu
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | abakus | abakukset |
genetiivi | abakuksen | abakusten abakuksien |
partitiivi | abakusta | abakuksia |
akkusatiivi | abakus; abakuksen |
abakukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | abakuksessa | abakuksissa |
elatiivi | abakuksesta | abakuksista |
illatiivi | abakukseen | abakuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | abakuksella | abakuksilla |
ablatiivi | abakukselta | abakuksilta |
allatiivi | abakukselle | abakuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | abakuksena | abakuksina |
translatiivi | abakukseksi | abakuksiksi |
abessiivi | abakuksetta | abakuksitta |
instruktiivi | – | abakuksin |
komitatiivi | – | abakuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | abakukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
abakus- |
Etymologia muokkaa
latinan abacus < muinaiskreikan ἄβαξ, "levy", "taulu"
Käännökset muokkaa
2. helmitaulu
Ks. helmitaulu |
Liittyvät sanat muokkaa
Puola muokkaa
Substantiivi muokkaa
abakus m.
- (arkkitehtuuri) abakus
- helmitaulu
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
abakus yl. (3) (yks. määr. abakusen [luo], mon. epämäär. abakuser [luo], mon. määr. abakuserna [luo])
Aiheesta muualla muokkaa
- abakus Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
abakus
- (arkkitehtuuri) abakus
- helmitaulu