Katso myös: abaküs

Suomi muokkaa

 
[1] abakus
 
[2] abakus

Substantiivi muokkaa

abakus (39)

  1. (arkkitehtuuri) pylvään kapiteelin ja palkiston väliin sijoitettu sileä nelikulmainen laatta
  2. kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä laskutaulu tai pelilauta; helmitaulu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi abakus abakukset
genetiivi abakuksen abakusten
abakuksien
partitiivi abakusta abakuksia
akkusatiivi abakus;
abakuksen
abakukset
sisäpaikallissijat
inessiivi abakuksessa abakuksissa
elatiivi abakuksesta abakuksista
illatiivi abakukseen abakuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi abakuksella abakuksilla
ablatiivi abakukselta abakuksilta
allatiivi abakukselle abakuksille
muut sijamuodot
essiivi abakuksena abakuksina
translatiivi abakukseksi abakuksiksi
abessiivi abakuksetta abakuksitta
instruktiivi abakuksin
komitatiivi abakuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo abakukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
abakus-

Etymologia muokkaa

latinan abacus < muinaiskreikan ἄβαξ, "levy", "taulu"

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

abakus m.

  1. (arkkitehtuuri) abakus
  2. helmitaulu

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

abakus yl. (3) (yks. määr. abakusen [luo], mon. epämäär. abakuser [luo], mon. määr. abakuserna [luo])

  1. helmitaulu

Aiheesta muualla muokkaa

  • abakus Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

abakus

  1. (arkkitehtuuri) abakus
  2. helmitaulu