abbaten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbitten (sivulauseessa; päälauseessa baten ab)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbitten (sivulauseessa; päälauseessa baten ab)