abberief

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abberufen (sivulauseessa; päälauseessa berief ab)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abberufen (sivulauseessa; päälauseessa berief ab)