abbestellter

Saksa

Verbi

abbestellter

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)