abblendetet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abblenden (sivulauseessa; päälauseessa blendetet ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abblenden (sivulauseessa; päälauseessa blendetet ab)