Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

abblockten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abblocken (sivulauseessa; päälauseessa blockten ab)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abblocken (sivulauseessa; päälauseessa blockten ab)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abblocken (sivulauseessa; päälauseessa blockten ab)
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abblocken (sivulauseessa; päälauseessa blockten ab)