abbröckelten
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abbröckelten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckelten ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckelten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckelten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckelten ab)