abdecktet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abdecken (sivulauseessa; päälauseessa decktet ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abdecken (sivulauseessa; päälauseessa decktet ab)