abführe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abführen (sivulauseessa; päälauseessa führe ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abführen (sivulauseessa; päälauseessa führe ab)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abführen (sivulauseessa; päälauseessa führe ab)

abführe

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abfahren (sivulauseessa; päälauseessa führe ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abfahren (sivulauseessa; päälauseessa führe ab)