abführet

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä abführen (sivulauseessa; päälauseessa führet ab)

abführet

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 2. persoonan muoto verbistä abfahren (sivulauseessa; päälauseessa führet ab)