abfinge

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abfangen (sivulauseessa; päälauseessa finge ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abfangen (sivulauseessa; päälauseessa finge ab)