abflachte
Saksa
muokkaaVerbi
muokkaaabflachte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachte ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachte ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachte ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachte ab)