abflachten
Saksa
muokkaaVerbi
muokkaaabflachten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachten ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abflachen (sivulauseessa; päälauseessa flachten ab)