abgebröckelte
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abgebröckelte
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta abgebröckelt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbröckeln)