abhäutetet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abhäuten (sivulauseessa; päälauseessa häutetet ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abhäuten (sivulauseessa; päälauseessa häutetet ab)