Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. hörst ab
ind. prees. y. 3. p. hört ab
ind. imperf. y. 3. p. hörte ab
part. perf. abgehört
apuverbi haben

ab|hören

  1. (a) (a) abhören kysyä, kysellä, kuulustella jklta jtk (jklta jtak ulkoa opeteltua, esim. valmistettaessa häntä kokeeseen)
    Könntest du mich bitte die russischen Vokabeln abhören?
    Voisitko kysellä minulta venäjän sanoja?
  2. (lääketiede) kuunnella (sisäelimiä: sydäntä, keuhkoja tms.)
  3. kuunnella (saadakseen tietoa; arvioidakseen kuunneltavaa; viihtyäkseen)
  4. salakuunnella

Etymologia

muokkaa

ab- + hören

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa