abhinge
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abhinge
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abhängen (’riippua, olla riippuvainen’) (sivulauseessa; päälauseessa hinge ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abhängen (’riippua, olla riippuvainen’) (sivulauseessa; päälauseessa hinge ab)