abkläre
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abkläre
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abklären (sivulauseessa; päälauseessa kläre ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abklären (sivulauseessa; päälauseessa kläre ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abklären (sivulauseessa; päälauseessa kläre ab)