Katso myös: abtaten

abtäten

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abtun (sivulauseessa; päälauseessa täten ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abtun (sivulauseessa; päälauseessa täten ab)