abtrenntet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abtrennen (sivulauseessa; päälauseessa trenntet ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abtrennen (sivulauseessa; päälauseessa trenntet ab)