aihetodiste
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
aihetodiste (48)
- (oikeustiede) todiste, joka ei liity suoraan tutkittavaan asiaan, mutta antaa kuitenkin vakavan syyn epäillä asian olevan totta
- Esimerkki aihetodisteesta: Leipomosta oli kadonnut leivonnaisia. Kukaan ei ollut nähnyt kenenkään varastavan niitä. Ulkona oli musta koira, jonka suupielissä näytti olevan leivonnaisten valkoista kuorrutetta. On syytä epäillä, että koira olisi voinut syödä leivonnaisia.
- Monissa lainsäädännöissä tuomion langettaminen pelkkien aihetodisteiden nojalla on kielletty.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aihetodiste | aihetodisteet |
| genetiivi | aihetodisteen | aihetodisteiden aihetodisteitten |
| partitiivi | aihetodistetta | aihetodisteita |
| akkusatiivi | aihetodiste; aihetodisteen |
aihetodisteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aihetodisteessa | aihetodisteissa |
| elatiivi | aihetodisteesta | aihetodisteista |
| illatiivi | aihetodisteeseen | aihetodisteisiin aihetodisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aihetodisteella | aihetodisteilla |
| ablatiivi | aihetodisteelta | aihetodisteilta |
| allatiivi | aihetodisteelle | aihetodisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aihetodisteena | aihetodisteina |
| translatiivi | aihetodisteeksi | aihetodisteiksi |
| abessiivi | aihetodisteetta | aihetodisteitta |
| instruktiivi | – | aihetodistein |
| komitatiivi | – | aihetodisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aihetodistee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aihetodistet- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. todiste, joka ei liity suoraan tutkittavaan asiaan, mutta antaa kuitenkin vakavan syyn epäillä asian olevan totta
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- aihetodiste Kielitoimiston sanakirjassa