aika poika

Suomi

Substantiivi

aika poika

1. käytetään kehuttaessa poikaa, miestä tai urospuolista eläintä

   Mut silloin olin aika poika kun mä riiasin, kun tyttösen jo nähdessä mä melkein niiasin. (sota-ajan laulu)

   Sain kirjeesi, jossa kerroit meidän Matin uudesta tavasta kuvitella olevansa Paavo Nurmi. On se aika poika. (UKK kirjeessään perheelleen, 1932)