aistia

Suomi

Substantiivi

aistia

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta aisti

Verbi

aistia (61) (taivutus[luo])

1. havaita, tuntea aisteilla

Etymologia

Gustaf Renvallin käyttöön ottama uudissana

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑi̯st̪iɑˣ/, [ˈɑ̝istiɑ̝]

• tavutus: ais‧ti‧a

Käännökset

1. havaita, tuntea aisteilla

englanti: sense japani: (感覚器官で)感知する [kanchisuru], 感じる [kanjiru] puola: czuć

ruotsi: känna av saksa: wahrnehmen, erspüren viro: aistida

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: aistimus

Yhdyssanat

aistinelin, aistinsolu

Aiheesta muualla

• aistia Kielitoimiston sanakirjassa