aistinut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
aistinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä aistia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aistinut | aistineet |
| genetiivi | aistineen | aistineiden aistineitten |
| partitiivi | aistinutta | aistineita |
| akkusatiivi | aistinut; aistineen | aistineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aistineessa | aistineissa |
| elatiivi | aistineesta | aistineista |
| illatiivi | aistineeseen | aistineisiin aistineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aistineella | aistineilla |
| ablatiivi | aistineelta | aistineilta |
| allatiivi | aistineelle | aistineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aistineena | aistineina |
| translatiivi | aistineeksi | aistineiksi |
| abessiivi | aistineetta | aistineitta |
| instruktiivi | – | aistinein |
| komitatiivi | – | aistineine |